- contact@fiksusijoittaja.fi
- Riippumatonta tietoa sijoittajalle
ETF:t ovat pörssissä noteerattuja rahastoja, joiden avulla voi sijoittaa esimerkiksi osakkeisiin, korkoihin, eri toimialoille tai eri puolille maailmaa. Yksi ETF voi sisältää hyvinkin suuren määrän eri sijoituskohteita, mutta ETF:t voivat erota toisistaan huomattavasti siinä, mihin ja miten ne sijoittavat.
ETF-sijoittamisessa kannattaa kiinnittää huomiota sijoituskohteen lisäksi muun muassa rahaston kuluihin, hajautukseen ja siihen, minkä indeksin kehitystä ETF mahdollisesti seuraa. Myös ETF:n ostamisesta voi syntyä kaupankäyntikuluja.
Tässä oppaassa käymme läpi, mitä ETF:t ovat, miten ETF-sijoittaminen toimii ja mitä on hyvä selvittää ennen ensimmäisen ETF:n ostamista.
Haluat ensin ymmärtää sijoittamisen perusasiat, kuten tuoton, riskin ja hajauttamisen.
Haluat ymmärtää, miten ETF:t toimivat, mihin ne voivat sijoittaa ja mitä kuluja niihin liittyy.
Haluat löytää palvelun ETF:ien ostamiseen ja vertailla välittäjien kuluja, valikoimia ja kuukausisäästämisen mahdollisuuksia.
ETF tulee englannin sanoista Exchange Traded Fund. Suomeksi sillä tarkoitetaan pörssinoteerattua rahastoa.
ETF kokoaa sijoittajien varoja rahastoon, joka sijoittaa ne rahaston sijoituspolitiikan mukaisesti esimerkiksi osakkeisiin tai korkosijoituksiin. Monet ETF:t pyrkivät seuraamaan tietyn indeksin kehitystä. Tällainen indeksi voi koostua esimerkiksi tietyn markkina-alueen, toimialan tai muun ennalta määritellyn joukon arvopapereista.
ETF eroaa tavallisesta sijoitusrahastosta erityisesti siinä, miten rahasto-osuuksia ostetaan ja myydään. Tavalliseen rahastoon tehdään yleensä euromääräinen merkintä rahastoyhtiön tai sijoituspalvelun kautta. ETF:n osuuksilla puolestaan käydään kauppaa pörssissä samaan tapaan kuin osakkeilla.
ETF:n hinta voi tämän vuoksi muuttua kaupankäyntipäivän aikana kysynnän ja tarjonnan mukana. ETF:ää ostettaessa tehdään toimeksianto, jolla ostetaan haluttu määrä ETF-osuuksia.
ETF yhdistetään usein hajauttamiseen, mutta ETF itsessään ei kerro, kuinka laajasti sijoitukset on hajautettu. Yksi ETF voi sijoittaa satoihin tai jopa tuhansiin yhtiöihin eri puolilla maailmaa, kun taas toinen voi keskittyä esimerkiksi yhteen toimialaan, maahan tai huomattavasti pienempään joukkoon yrityksiä.
Siksi ETF:ää valitessa kannattaa aina selvittää, mihin rahasto todellisuudessa sijoittaa, eikä tehdä päätelmää hajautuksesta pelkästään sen perusteella, että kyseessä on ETF.
ETF-sijoittamiseen tarvitaan pankki tai sijoituspalvelu, jonka kautta ETF:iä voi ostaa ja myydä. ETF:t löytyvät välittäjän kaupankäyntipalvelusta samaan tapaan kuin pörssilistatut osakkeet.
Käytännössä ETF-sijoittaminen etenee näin:
Palveluiden välillä on eroja esimerkiksi ETF-valikoimassa, kaupankäyntikuluissa, markkinapaikoissa ja kuukausisäästämisen mahdollisuuksissa. Vertaa täällä sijoituspalveluita.
ETF:t voivat sijoittaa hyvin erilaisiin kohteisiin. ETF:n nimi tai se, että kyseessä on pörssinoteerattu rahasto, ei vielä kerro sijoituksen sisällöstä tai riskitasosta. Siksi ennen ETF:n ostamista on tärkeää selvittää, mitä rahasto käytännössä omistaa ja millä perusteella sijoituskohteet valitaan.
Yleisiä ETF-tyyppejä ovat esimerkiksi:
ETF:t voivat sijoittaa hyvin erilaisiin kohteisiin. ETF:n nimi tai se, että kyseessä on pörssinoteerattu rahasto, ei vielä kerro sijoituksen sisällöstä tai riskitasosta. Siksi ennen ETF:n ostamista on tärkeää selvittää, mitä rahasto käytännössä omistaa ja millä perusteella sijoituskohteet valitaan.
Yleisiä ETF-tyyppejä ovat esimerkiksi:
Sijoittavat osakkeisiin esimerkiksi maailmanlaajuisesti, tietylle alueelle tai tiettyyn osakemarkkinaan.
Sijoittavat esimerkiksi valtioiden tai yritysten liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin.
Keskittyvät esimerkiksi teknologiaan, terveydenhuoltoon, energiaan tai tiettyyn sijoitusteemaan.
Keskittyvät tiettyyn maahan tai alueeseen, kuten Eurooppaan, Yhdysvaltoihin tai kehittyville markkinoille.
Monet ETF:t ovat indeksirahastoja, joiden tavoitteena on seurata mahdollisimman tarkasti valitun indeksin kehitystä. Indeksi määrittelee käytännössä, millaisia arvopapereita siihen kuuluu ja millä painotuksilla.
Siksi ETF:iä vertaillessa kannattaa tarkistaa ETF:n nimen lisäksi mitä indeksiä se seuraa ja mitä kyseinen indeksi sisältää. Kaksi ulospäin samankaltaiselta vaikuttavaa ETF:ää voivat seurata eri indeksejä ja sisältää tämän vuoksi erilaisia sijoituksia.
ETF-sijoittamiseen voi liittyä sekä itse rahastosta aiheutuvia kuluja että ETF:n ostamiseen ja myymiseen liittyviä kaupankäyntikuluja. Siksi pelkkä ETF:n ilmoitettu vuosittainen kulu ei kerro kaikkia sijoittamisesta aiheutuvia kustannuksia.
ETF:n juoksevat kulut ilmoitetaan yleensä prosenttiosuutena rahaston arvosta vuodessa. Niillä katetaan rahaston hallinnointiin ja toimintaan liittyviä kustannuksia.
Esimerkiksi 0,20 prosentin vuosittainen kulu tarkoittaa 1 000 euron sijoitukselle noin 2 euroa vuodessa, jos sijoituksen arvo pysyisi esimerkin vuoksi samana koko vuoden. Kulua ei yleensä veloiteta sijoittajalta erillisenä laskuna, vaan se huomioidaan rahaston arvossa.
ETF:iä vertaillessa kuluprosenttia kannattaa tarkastella yhdessä muiden ominaisuuksien kanssa. Halvempi ETF ei automaattisesti ole sopivampi, jos rahastot esimerkiksi seuraavat eri indeksejä tai sijoittavat eri markkinoille.
Koska ETF:iä ostetaan ja myydään pörssissä, välittäjä voi periä kaupankäynnistä välityspalkkion. Sen suuruus riippuu välittäjän hinnastosta, markkinapaikasta ja joissakin palveluissa myös kaupankäynnin määrästä.
Kaupankäyntikulujen merkitys korostuu etenkin pienissä ostoissa. Esimerkiksi 5 euron kaupankäyntikulu vastaa 100 euron ETF-ostosta 5 prosenttia, mutta 1 000 euron ostosta 0,5 prosenttia.
ETF-sijoittamiseen voi liittyä myös esimerkiksi valuutanvaihto- ja säilytysmaksuja. Jos ETF:llä käydään kauppaa muussa valuutassa kuin euroissa, välittäjä voi periä valuutanvaihdosta maksun. Mahdolliset säilytysmaksut puolestaan riippuvat käytetystä palvelusta.
ETF:ää valitessa kannattaa aloittaa siitä, mihin rahasto sijoittaa ja millaista sijoituskohdetta itse etsii. Samankaltaisilta vaikuttavien ETF:ien välillä voi olla eroja esimerkiksi seurattavassa indeksissä, hajautuksessa, kuluissa ja siinä, miten rahasto käsittelee saamansa tuotot.
ETF:iä vertaillessa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin:
Monet ETF:t pyrkivät seuraamaan tietyn indeksin kehitystä. Indeksi vaikuttaa siihen, mitä yrityksiä tai muita arvopapereita ETF sisältää ja miten sijoitukset painottuvat.
Siksi ETF:n nimeä tärkeämpää on selvittää, mitä sen seuraama indeksi käytännössä sisältää. Esimerkiksi kaksi maailman osakemarkkinoille sijoittavaa ETF:ää voivat seurata eri indeksejä ja niiden sisältö voi tämän vuoksi poiketa toisistaan.
ETF:n sisältämien sijoituskohteiden määrä ja niiden painotukset vaikuttavat hajautukseen. Laajasti eri markkinoille sijoittava ETF voi sisältää satoja tai tuhansia yhtiöitä, kun taas rajattuun toimialaan tai markkinaan keskittyvä ETF voi olla huomattavasti keskittyneempi.
Myös suuri määrä yhtiöitä voi antaa liian yksinkertaisen kuvan hajautuksesta. Jos esimerkiksi muutama suurin yhtiö muodostaa merkittävän osan indeksistä, niiden kehityksellä voi olla suuri vaikutus koko ETF:n kehitykseen.
ETF:n juoksevat kulut vähentävät rahaston tuottoa ajan kuluessa. Samankaltaisia ETF:iä vertaillessa kuluerot voivat siksi olla yksi vertailtava tekijä.
Kulujen lisäksi kannattaa huomioida ETF:n ostamisesta ja myymisestä aiheutuvat kaupankäyntikulut sekä mahdolliset muut välittäjän perimät maksut.
ETF voi joko sijoittaa saamiaan tuottoja takaisin rahastoon tai jakaa niitä sijoittajille.
Kasvuosuuksellinen ETF sijoittaa esimerkiksi saamansa osingot takaisin rahastoon. Tuottoa jakava ETF puolestaan maksaa rahaston jakamaa tuottoa sijoittajalle.
Näiden ero kannattaa tarkistaa ETF:n tiedoista, sillä se vaikuttaa siihen, miten sijoituksesta saatavat tuotot käsitellään.
Fyysisesti replikoiva ETF sijoittaa indeksin sisältämiin arvopapereihin joko kokonaan tai otannan avulla. Synteettinen ETF puolestaan voi toteuttaa indeksin tuoton johdannaissopimusten avulla.
Rakenteilla on erilaisia ominaisuuksia ja riskejä. Synteettiseen ETF:ään voi esimerkiksi liittyä vastapuoliriskiä, minkä vuoksi ETF:n toteutustapaan kannattaa tutustua ennen sijoittamista.
ETF:iin voi sijoittaa säännöllisesti esimerkiksi kuukausittain. Joissakin sijoituspalveluissa tätä varten on erillinen ETF-kuukausisäästöpalvelu, jossa valittuihin ETF:iin tehdään ostot automaattisesti sovitun säästösuunnitelman mukaisesti.
Kuukausisäästäminen voi helpottaa säännöllistä sijoittamista, mutta palveluiden välillä on eroja. Kaikki välittäjät eivät tarjoa automaattista ETF-kuukausisäästämistä, ja myös kuukausisäästöön kuuluvien ETF:ien valikoima sekä palvelusta perittävät kulut voivat vaihdella.
Kulujen merkitys kannattaa huomioida suhteessa sijoitettavaan summaan. Mitä pienempi kuukausittainen sijoitus on, sitä suuremman osuuden kiinteä kaupankäynti- tai palvelumaksu voi muodostaa sijoitettavasta summasta.
ETF ja tavallinen indeksirahasto voivat molemmat seurata indeksin kehitystä, mutta niiden ostamisessa ja käytännön ominaisuuksissa on eroja.
ETF:llä käydään kauppaa pörssissä samaan tapaan kuin osakkeella. Sen hinta muuttuu kaupankäyntipäivän aikana, ja ostamisesta tai myymisestä voi syntyä välittäjän perimiä kaupankäyntikuluja.
Tavalliseen indeksirahastoon sijoitetaan puolestaan yleensä tekemällä euromääräinen merkintä rahastoon. Sijoittajan ei tällöin tarvitse ostaa kokonaisia rahasto-osuuksia pörssistä, ja monissa palveluissa rahastoihin voi sijoittaa säännöllisesti pienilläkin summilla.
Kumpikaan rahastotyyppi ei ole automaattisesti toista parempi. Olennaisia eroja voivat olla esimerkiksi kulut, sijoitettavat summat, kaupankäyntitapa ja tarjolla olevat sijoituskohteet.
Lye myös: ETF vai indeksirahasto -artikkeli.
ETF on sijoitustuote, joten sen arvo voi sekä nousta että laskea. Riskin taso riippuu ennen kaikkea siitä, mihin ETF sijoittaa. Esimerkiksi laajasti osakemarkkinoille sijoittavan ETF:n riskit ovat erilaisia kuin yksittäiseen toimialaan tai korkosijoituksiin keskittyvän ETF:n.
ETF:n arvo seuraa sen sisältämien sijoituskohteiden kehitystä. Jos ETF:n sijoituskohteiden hinnat laskevat, myös ETF:n arvo voi laskea. Osakemarkkinoille sijoittavassa ETF:ssä arvonvaihtelu voi olla ajoittain voimakastakin.
Kaikki ETF:t eivät ole laajasti hajautettuja. Esimerkiksi yhteen maahan, toimialaan tai sijoitusteemaan keskittyvä ETF voi olla riippuvainen melko rajatun markkinan kehityksestä.
Myös ETF:n sisällä yksittäisten sijoituskohteiden painot voivat olla suuria. Siksi pelkkä ETF:n sisältämien yhtiöiden määrä ei vielä kerro, kuinka tasaisesti sijoitukset ovat hajautuneet.
Ulkomaisiin sijoituskohteisiin sijoittavan ETF:n arvoon voivat vaikuttaa myös valuuttakurssien muutokset. Valuuttariski liittyy ETF:n omistamien sijoituskohteiden valuuttoihin, eikä pelkästään siihen, missä valuutassa ETF-osuudella käydään kauppaa pörssissä.
ETF:n rakenne voi tuoda mukanaan myös muita riskejä. Esimerkiksi synteettisesti indeksiä seuraavassa ETF:ssä käytetään johdannaissopimuksia, joihin liittyy vastapuoliriskiä.
ETF-sijoittamisen aloittaminen ei vaadi sitä, että tuntee kaikki markkinoilla olevat ETF:t. Olennaisempaa on ymmärtää, mihin on sijoittamassa, millaisia kustannuksia sijoitukseen liittyy ja miten valittu ETF sopii omaan sijoituskokonaisuuteen.
1. Mieti, mihin haluat sijoittaa
ETF voi sijoittaa esimerkiksi maailmanlaajuisille osakemarkkinoille, tietylle alueelle, korkosijoituksiin tai yksittäiselle toimialalle. Ensimmäinen vaihe on hahmottaa, millaista sijoituskohdetta etsii.
2. Tutustu ETF:n sisältöön
Tarkista, mitä indeksiä ETF mahdollisesti seuraa, mihin se sijoittaa ja kuinka sijoitukset ovat jakautuneet. ETF:n nimi ei yksin kerro kaikkea sen sisällöstä.
3. Tarkista kulut
Huomioi ETF:n omien juoksevien kulujen lisäksi kaupankäyntikulut ja mahdolliset muut kustannukset. Erityisesti pienissä ETF-ostoissa kaupankäyntikulujen suhteellinen merkitys voi korostua.
4. Valitse palvelu ETF:n ostamiseen
Tarkista, löytyykö haluamasi ETF palvelun valikoimasta ja mitä sen ostaminen kyseisen välittäjän kautta maksaa. Huomioi myös esimerkiksi markkinapaikat ja mahdollinen ETF-kuukausisäästäminen.
5. Tee ensimmäinen ETF-osto
ETF-osuuksia ostetaan pörssistä toimeksiannolla. Ennen toimeksiannon vahvistamista kannattaa vielä tarkistaa ostettava ETF, osuuksien määrä, hinta ja kaupankäynnistä aiheutuvat kulut.
6. Seuraa kokonaisuutta, ei vain yhtä ETF:ää
ETF:n sopivuutta kannattaa tarkastella osana koko sijoitussalkkua. Myös useampi ETF voi sisältää samoja yrityksiä tai markkinoita, jolloin sijoitukset eivät välttämättä hajautu niin paljon kuin ETF:ien määrästä voisi päätellä.
Fiksu Sijoittajan sisältö on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä henkilökohtaiseksi sijoitusneuvonnaksi. Sijoittamiseen liittyy aina riski, ja sijoitusten arvo voi sekä nousta että laskea.
