Sijoittamisen verotus Suomessa – opas sijoittajalle
7 lokakuun, 2026
- contact@fiksusijoittaja.fi
- Riippumatonta tietoa sijoittajalle
Sijoittamisesta syntyviä tuloja verotetaan Suomessa pääasiassa pääomatuloina, mutta verotuksen ajankohta ja tapa riippuvat sijoituskohteesta ja siitä, millä tilillä sijoituksia säilytetään. Esimerkiksi osakkeiden myyntivoittoa, osinkoja, rahastojen tuottoja ja osakesäästötilin tuottoa verotetaan eri tavoin.
Tässä oppaassa käymme läpi osakkeiden, ETF:ien ja rahastojen verotuksen Suomessa, osakesäästötilin ja arvo-osuustilin erot sekä myyntitappioiden vähentämisen ja hankintameno-olettaman.
Verotus on sijoittamisessa melko yksinkertaista, sillä veroa maksetaan yleensä sijoituksesta saadusta tuotosta tai voitosta, ei sijoituksen koko arvosta.
Vuonna 2026 pääomatulojen veroprosentti on:
Verotettava tulo voi kuitenkin syntyä eri aikaan sijoituskohteesta riippuen. Osakkeiden ja rahasto-osuuksien arvonnoususta maksetaan yleensä veroa vasta myynnin yhteydessä. Rahaston tuotto-osuudesta maksettu tuotto puolestaan verotetaan vuosittain, kun taas kasvuosuuden tuotto jää rahastoon ja verotus tapahtuu lähtökohtaisesti vasta osuuden myynnin yhteydessä.
Osakesäästötilillä tilin sisällä tehtävistä osakekaupoista ei puolestaan synny veroa jokaisen myynnin yhteydessä. Verotus tulee ajankohtaiseksi, kun tililtä nostetaan tuottoa sisältäviä varoja.
Verotuksen ajankohta riippuu sijoituskohteesta ja tilistä.
Yhteenveto on yleisluonteinen. Sijoituksen tarkkaan verokohteluun voivat vaikuttaa sijoitustuote ja sijoittajan oma tilanne.
Kun myyt osakkeita voitolla, myyntivoitto on veronalaista pääomatuloa. Verotettavaa voittoa ei kuitenkaan lasketa koko myyntihinnasta, vaan myyntihinnasta vähennetään osakkeiden hankintahinta sekä kaupankäyntiin liittyvät kulut, kuten välityspalkkiot.
Jos esimerkiksi ostat osakkeita 5 000 eurolla ja myyt ne myöhemmin 7 000 eurolla, voittoa syntyy lähtökohtaisesti 2 000 euroa ennen mahdollisten kulujen huomioimista. Tämä voitto verotetaan pääomatulona.
Pääomatulojen veroprosentti on vuonna 2026 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % tämän rajan ylittävältä osalta. Veroprosentti määräytyy vuoden kaikkien verotettavien pääomatulojen yhteismäärän perusteella, ei yksittäisen osakekaupan perusteella.
Jos osakkeet myydään halvemmalla kuin ne on hankittu, syntyy luovutustappio. Tappio vähennetään ensisijaisesti luovutusvoitoista. Jos niitä ei ole riittävästi, tappio voidaan vähentää myös muista pääomatuloista.
Jos tappiota ei saada vähennettyä kokonaan samana vuonna, käyttämätön osa siirtyy vähennettäväksi seuraaville viidelle vuodelle. Luovutustappiota ei kuitenkaan vähennetä ansiotuloista.
Tässä kohtaa kannattaa huomioida myös niin sanottu 1 000 euron sääntö. Jos verovuoden aikana myydyn omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa, luovutusvoitot ovat tietyin edellytyksin verovapaita. Sääntö koskee siis myyntihintojen yhteismäärää, ei esimerkiksi 1 000 euron suuruista voittoa.
Osakkeista voi saada tuottoa myös osinkoina. Kun suomalainen pörssiyhtiö maksaa osinkoa yksityishenkilölle, 85 % osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Osinko verotetaan sinä vuonna, jolloin se maksetaan.
Esimerkiksi 1 000 euron pörssiosingosta 850 euroa on veronalaista pääomatuloa ja 150 euroa verotonta. Jos pääomatulojesi veroprosentti on 30 %, veroa kertyy tästä osingosta 255 euroa.
Käytännössä suomalainen pörssiyhtiö toimittaa osingosta ennakonpidätyksen ennen maksamista. Ennakonpidätys on tavallisessa tilanteessa 25,5 % osingon koko määrästä. Osinkotiedot tulevat yleensä valmiiksi esitäytetylle veroilmoitukselle, mutta sijoittajan kannattaa silti tarkistaa niiden oikeellisuus.
Ulkomaisen pörssiyhtiön osingon verotus riippuu siitä, mistä maasta osinko maksetaan. EU- ja ETA-maista sekä Suomen kanssa osinkoja koskevan verosopimuksen tehneistä valtioista saadut pörssiosingot verotetaan Suomessa lähtökohtaisesti samalla 85/15-jaolla kuin suomalaisen pörssiyhtiön osingot.
Ulkomaille voidaan kuitenkin periä osingosta lähdeveroa. Sen määrä ja Suomessa huomioon otettava hyvitys riippuvat muun muassa kyseisen maan ja Suomen välisestä verosopimuksesta. Siksi ulkomaisista osingoista kannattaa tarkistaa sekä peritty lähdevero että veroilmoitukselle merkityt tiedot.
Rahastosijoituksista saadut tulot ovat pääomatuloa. Se, milloin veroa maksetaan, riippuu siitä, omistatko rahaston kasvu- vai tuotto-osuuksia.
Kasvuosuudessa rahaston saamat tuotot jäävät rahastoon ja kasvattavat osuuden arvoa. Sijoittaja ei maksa niistä veroa vuosittain, vaan verotus tulee ajankohtaiseksi vasta, kun rahasto-osuuksia myydään.
Jos esimerkiksi ostat rahasto-osuuksia 5 000 eurolla ja myyt ne myöhemmin 8 000 eurolla, syntyy ennen mahdollisten kulujen huomioimista 3 000 euron myyntivoitto. Voitto verotetaan pääomatulona.
Tuotto-osuudessa rahasto maksaa tuottoa sijoittajalle vuosittain. Maksettu tuotto on veronalaista pääomatuloa, ja suomalainen rahastoyhtiö tekee siitä yleensä 30 %:n ennakonpidätyksen maksamisen yhteydessä.
Tuotto-osuudesta voidaan siis joutua maksamaan veroa jo sijoitusaikana, vaikka itse rahasto-osuuksia ei myytäisi.
Rahasto-osuuksien myynnistä syntyy samalla tavalla joko myyntivoittoa tai -tappiota kuin osakkeiden myynnistä. Voittoa laskettaessa myyntihinnasta voidaan vähentää osuuksien hankintahinta ja voiton hankkimiseen liittyvät kulut.
Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hankintameno-olettamaa, johon palaamme alempana tässä oppaassa.
Jos rahasto-osuuksien myynnistä syntyy tappiota, tappio voidaan vähentää pääomatuloista. Jos sitä ei saada kokonaan vähennettyä samana vuonna, käyttämätön tappio voidaan siirtää vähennettäväksi seuraaville viidelle vuodelle.
HYVÄ TIETÄÄ
Rahaston vaihtamisesta toiseen voi syntyä verotettavaa myyntivoittoa. Jos myyt yhden rahaston osuudet ja sijoitat rahat toiseen rahastoon, mahdollinen myyntivoitto verotetaan myynnin yhteydessä.
ETF-sijoitusten verotus riippuu siitä, maksaako ETF tuottoa sijoittajalle vai sijoittaako se tuotot uudelleen rahaston sisällä. Lisäksi ETF-osuuden myynnistä voi syntyä verotettavaa myyntivoittoa tai vähennyskelpoista tappiota.
Kasvuosuuksinen eli tuotot uudelleen sijoittava ETF ei maksa kertynyttä tuottoa sijoittajalle, vaan tuotot jäävät ETF:n sisälle. Tällöin sijoittajalle ei yleensä synny vuosittain verotettavaa tuloa ETF:n sisälle jäävästä tuotosta.
Verotus tulee ajankohtaiseksi, kun ETF-osuuksia myydään voitolla. Myyntivoitto verotetaan pääomatulona samaan tapaan kuin muidenkin arvopapereiden luovutusvoitot.
Tuottoa jakava ETF maksaa osan rahaston tuotosta sijoittajalle. Tässä on tärkeä ero suoraan pörssiosakkeeseen:
ETF:n jakamaa tuottoa ei veroteta pörssiosinkona.
Suomessa yleisesti verovelvollisen yksityishenkilön ETF:stä saama jaettu tuotto on kokonaisuudessaan pääomatuloa. Pörssiosingon 85/15-jakoa ei siis sovelleta ETF:n jakamaan tuottoon. Verohallinnon ohjeen mukaan tämä koskee ETF:stä saatua tuloa riippumatta siitä, onko kyseinen yhteissijoitusyritys sopimusperusteinen vai yhtiömuotoinen.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 1 000 euron ETF-tuotto on 1 000 euroa veronalaista pääomatuloa. Tavallisesta suomalaisen pörssiyhtiön maksamasta 1 000 euron osingosta puolestaan 850 euroa on veronalaista pääomatuloa ja 150 euroa verotonta tuloa.
Kun ETF-osuuksia myydään, mahdollinen myyntivoitto tai -tappio lasketaan lähtökohtaisesti samalla periaatteella kuin osakkeissa ja rahasto-osuuksissa. Myyntivoitto on pääomatuloa, ja myyntitappio voidaan vähentää pääomatuloista.
Myyntivoiton laskennassa voidaan käyttää todellisen hankintahinnan ja kulujen sijaan myös hankintameno-olettamaa, jos se on sijoittajalle edullisempi. Käsittelemme hankintameno-olettaman tarkemmin alempana tässä oppaassa.
Jos ETF:t on hankittu ulkomaisen välittäjän kautta, sijoittajan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota veroilmoitukseen. Verohallinto ohjeistaa tarkistamaan esitäytetyn veroilmoituksen ja ilmoittamaan myös ulkomaisen välittäjän kautta tehdyt arvopaperikaupat, jos tiedot puuttuvat.
Osakesäästötilillä osakkeiden myyntivoittoja ja tilille maksettuja osinkoja ei veroteta silloin, kun ne syntyvät. Tilin sisällä voi siis ostaa ja myydä osakkeita ilman, että jokaisesta voitollisesta kaupasta syntyy heti maksettavaa veroa.
Verotus tulee ajankohtaiseksi, kun osakesäästötililtä nostetaan rahaa. Nostosta veronalaista pääomatuloa on se osa, joka vastaa tilille kertynyttä tuottoa. Oman sijoitetun pääoman osuus nostosta on verotonta.
Jos olet esimerkiksi sijoittanut osakesäästötilille 10 000 euroa ja tilin arvo on noussut 15 000 euroon, tilillä on 5 000 euroa tuottoa. Jos nostat tässä tilanteessa 1 500 euroa, nostosta 500 euroa katsotaan tuotoksi ja 1 000 euroa oman pääoman nostoksi. Veroa maksetaan siis 500 euron tuotosta.
Palveluntarjoaja laskee nostoon sisältyvän tuoton ja tekee siitä 30 prosentin ennakonpidätyksen. Tiedot siirtyvät yleensä automaattisesti esitäytetylle veroilmoitukselle, mutta ne kannattaa silti tarkistaa.
Osakesäästötilille maksetusta osingosta ei makseta veroa osingon maksamisen yhteydessä. Osinko jää tilille ja voidaan sijoittaa uudelleen ilman välitöntä Suomen tuloveroa.
Tavallisen arvo-osuustilin pörssiosingoista 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Osakesäästötilillä tätä 15 prosentin verovapaata osuutta ei kuitenkaan saa hyödyntää, vaan tilille kertynyt tuotto verotetaan pääomatulona sitä mukaa kuin sitä nostetaan.
Tämä on yksi keskeisistä verotukseen liittyvistä eroista osakesäästötilin ja arvo-osuustilin välillä.
Lue myös: Osakesäästötili vai arvo-osuustili – kumpi kannattaa valita?
Tässä on tärkeä ero tavalliseen osakekauppaan. Osakesäästötilin sisällä syntynyttä tappiota ei voi vähentää verotuksessa yksittäisen osakkeen myynnin yhteydessä.
Jos koko osakesäästötili jää tappiolle, tappio voidaan vähentää verotuksessa vasta sinä vuonna, jolloin osakesäästötili lopetetaan. Pelkkä rahan nostaminen tappiolliselta tililtä ei vielä synnytä vähennyskelpoista tappiota.
Kun sijoitus myydään voitolla, myyntivoitto lasketaan tavallisesti vähentämällä myyntihinnasta sijoituksen todellinen hankintahinta sekä voiton hankkimiseen liittyvät kulut. Tämän sijaan yksityishenkilö voi tietyissä tilanteissa käyttää hankintameno-olettamaa.
Hankintameno-olettama on:
Sijoittaja voi käyttää sitä vaihtoehtoa, joka johtaa pienempään verotettavaan myyntivoittoon. Jos hankintameno-olettamaa käytetään, sen lisäksi ei kuitenkaan voi vähentää todellista ostohintaa tai kaupankäyntikuluja.
Hankintameno-olettama voi olla hyödyllinen etenkin silloin, kun sijoituksen arvo on noussut huomattavasti alkuperäisestä ostohinnasta tai sijoitus on omistettu pitkään.
Esimerkiksi oletetaan, että olet ostanut osakkeita 2 000 eurolla ja myyt ne yli 10 vuoden kuluttua 10 000 eurolla.
Todellista hankintahintaa käyttämällä verotettava voitto olisi ennen mahdollisten kulujen huomioimista:
10 000 € − 2 000 € = 8 000 €
Koska osakkeet on omistettu vähintään 10 vuotta, hankintameno-olettama olisi 40 % myyntihinnasta eli 4 000 euroa. Tällöin verotettavaksi voitoksi jäisi:
10 000 € − 4 000 € = 6 000 €
Tässä esimerkissä hankintameno-olettaman käyttäminen pienentäisi verotettavaa myyntivoittoa 2 000 eurolla.
Hankintameno-olettamaa voidaan käyttää esimerkiksi osakkeiden ja rahasto-osuuksien myyntivoittoa laskettaessa.
Monet sijoituksiin liittyvät tiedot voivat tulla automaattisesti esitäytetylle veroilmoitukselle esimerkiksi pankilta, välittäjältä tai rahastoyhtiöltä. Sijoittajan vastuulla on kuitenkin tarkistaa, että tiedot ovat oikein ja täydentää puuttuvat tiedot.
Veroilmoituksesta kannattaa tarkistaa erityisesti:
Jos tiedot puuttuvat tai ovat virheellisiä, ne voi korjata OmaVerossa viimeistään omaan veroilmoitukseen merkittynä määräpäivänä. Myös verovapaat pienet osakemyynnit pitää ilmoittaa tai tarkistaa veroilmoitukselta.
Ulkomaisen välittäjän käyttäminen ei poista velvollisuutta ilmoittaa sijoitustuloja Suomessa. Jos olet myynyt osakkeita, ETF:iä tai muita arvopapereita ulkomaisen välittäjän kautta, tarkista erityisen huolellisesti, että kaupat sekä niistä syntyneet voitot ja tappiot löytyvät veroilmoituksesta. Puuttuvat tiedot pitää ilmoittaa itse.
Sama koskee ulkomailta saatuja osinkoja ja muita pääomatuloja. Verohallinto saa osan ulkomaisista tiedoista automaattisesti, mutta kaikkien tietojen siirtymiseen ei kannata luottaa.
Verohallinto ohjeistaa säilyttämään arvopapereiden myyntivoittojen ja -tappioiden laskemiseen tarvittavat tiedot kuusi vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Arvo-osuustilin tiliotteet ja rahastoyhtiöltä saadut raportit kannattaa siis säilyttää.
Sijoitusten verotus riippuu sekä sijoituskohteesta että siitä, millä tilillä sijoituksia säilytetään. Osakkeiden, ETF:ien ja rahastojen myyntivoitot ovat yleensä pääomatuloa, mutta esimerkiksi osinkojen, rahastojen tuotto-osuuksien ja osakesäästötilin verotuksessa on omat sääntönsä.
Vuonna 2026 pääomatulojen veroprosentti on 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % tämän rajan ylittävältä osalta.
Sijoittajan kannattaa tarkistaa esitäytetty veroilmoitus vuosittain, vaikka pankki tai välittäjä olisi ilmoittanut tiedot Verohallinnolle. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos sijoituksia on ulkomaisen välittäjän kautta.
Osakesäästötilin sisällä tehdyistä osakekaupoista ei makseta veroa jokaisen myynnin yhteydessä. Verotus tulee ajankohtaiseksi, kun tililtä nostetaan rahaa ja nostoon sisältyy tilille kertynyttä tuottoa.
Osakkeiden ja rahasto-osuuksien luovutustappioita voidaan vähentää verotuksessa pääomatuloista. Osakesäästötilillä sääntö on erilainen: tilin tappio voidaan vähentää vasta sinä vuonna, jolloin tappiollinen osakesäästötili lopetetaan.
Sijoittamisen verotus Suomessa – opas sijoittajalle
Kuinka kauan kestää säästää 100 000 euroa sijoittamalla?
Sijoittaminen 50 eurolla – mitä vaihtoehtoja pienelle summalle on?